Au pair

Lapsellisia hetkiä

Lapset ovat olleet kahtena viimeisenä päivänä uskomattoman hankalia ja vaikeita. Toivon, että tähän tulee pian muutos, sillä välillä alkaa tuntua, että itsekin haluisi heittäytyä lapselliseksi. Tässä muutama esimerkki:

– Pienimmät muksut, 4 ja 5 v., haluavat syödä, kun kysytään, mutta eivät kuitenkaan tule millään syömään. Arnau joutui popsimaan aamupalansa koulumatkalla eilen (tosin se on vähän helpompaa kun keksejä aamusella vain mutustelevat).

– Abrilista on ihan okei, jos maasta löytyneen puupalasen laittaa suuhun ja leikkii, että se on tupakka. Sitä vastoin, jos joku muu on koskenut haarukallaan kurkkuun, jonka hän aikoo syödä lounaalla, sitä hän ei voi enää syödä.

– Abrilin ja Arnaun kylpy muuttui vesisodaksi au pairia vastaan. Tämä kaksikko tajuaa välillä, että kahdessa pienessä voisi olla yhtä paljon voimaa kuin yhdessä isossa, joten he yhdistävät voimansa, ja dadaa, sekä Jenni että koko kylpyhuoneen lattia ovat litimärkiä.

– Arnaun mielestä on hauskaa juosta koulumatkalla seuraavan kadunkulman taakse ja soitella ovipuhelimilla ihmisille.

– Lapset on opetettu tosi hyvin ja kiltisti odottamaan suojateillä ennen kuin saavun heidän juoksujalkojensa perässä paikalle ja ylitämme tiet yhdessä. Arnaun mielestä on kuitenkin järkevää juosta holtittomasti suojatielle heti, kun seison heidän vierellä–sillonhan autot pysähtyy ja elämä on turvallista.

– Abrilin mielestä on oikeutettua järjestää itkuraivari, jos hän ei saa viikattua nenäliinaansa haluamallaan tavalla. Kunnian saa kuulla niin au pairi, veljet sekä koko paha maailma sellaisella voluumilla että koko kortteli kuulee.

– Abrilin mielestä on ihan okei parkua kurkkusuorana ja vääntää itkua väkisin, vaikka ei olisi edes kunnon syytä. Sitten kun itku loppuu, meinaa hän aloittaa uuden, kun joku kysyy, miksi hän parkui. “Koska koulussa on niin ärsyttävää, kaikki huutaa ja vollottaa siellä”, kuuluu vastaus. “Entäs mitäs itse juuri teit?” Alkaa uusi kyynelvirta: “No joo…mutta koulussa ne itkee koko ajan!”

– Abrilista ja Arnausta on ihan jees juosta läpi kaikki vesilätäköt lenkkarit tai sandaalit jalassa niin, että kotiin saavuttaessa jalat on litimärät polvia myöten. Kukaan kuullut koskaan kumisaappaista?

– Arnaun mielestä Jenni on kakka.

Plus satamiljoonaa muuta tilannetta kenkien jalkaan laitosta kiven murikoiden keräämiseen koulumatkalla. (Ferran on ollu melkein enkeli.) Mut kyllä tykkään olla täällä! On täällä niitä hyviä hetkiäkin ihan oikeesti! Ja osaan ottaa nää vastoinkäymiset jo vähän kevyemmin. Mitä pienistä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.