Etana, etana näytä sarves – Festa del Roseret

Viime viikonlopun kävimme nauttimassa sunnuntailounaan vuoristossa, sillä Cercs-nimisessä kylässä järjestettiin etanajuhlat. Kyläjuhla kantaa nimeä Festa del Roseret, ja se järjestetään vuosittain toukokuussa. Itselleni etanat eivät ole mitenkään etovaa popsittavaa, vaikka lautasella ne vähän pelottavilta näyttääkin. Makuahan niissä ei ole itsessään nimeksikään, joten herkullinen kastike on kaiken a ja o.

Näitä herkkukotiloita paistettiin isossa padassa, josta niitä sitten jaeltiin lautastolkulla euron hintaan. Pikkukylään oli kerääntynyt kiitettävä määrä porukkaa, moni varmasti kotiseuduilleen tai isovanhempiensa huomaan etanoiden lisäksi maalaisilmaa haukkaamaan. Etanat olivat varmaan edellisenä päivänä vielä näyttäneet tuntosarviaan ahkeraan, sillä saimme pilvisestä aamusta huolimatta kuuman ja aurinkoisen päivän tätä kansanjuhlaa varten.

Ensimmäisen lautasellisen hotkittuani (eihän niissä etanoissa loppujen lopuksi paljoa syömistä ole), kävin siristelemässä silmäripsiäni ja pyytämässä hieman lisää, sillä etenkin kastike, vaikka hieman tulista olikin, oli suurta herkkua leivän kanssa.