Opiskelu

Barcelonan yliopistossa

Puoli vuotta on hujahtanut: blogi on jäänyt “hieman” vähemmälle, sillä rehellisesti sanottuna lähes kaikki aikani on mennyt koulunkäyntiin. Sitten, kun sitä vapaa-aikaa jossain välissä aina löytyy, sen on halunnut käyttää johonkin muuhun kuin koneella nörttäämiseen.

Aloitin siis syyskuussa vaihto-opinnot Barcelonan yliopistossa. Sosiologia aineena tuntuu vieläkin, tuon au pair-vuoden tauon jälkeen, todella mielenkiintoiselta ja juuri sopivan syvälliseltä itselleni. Mutta oli ala mikä hyvänsä, oman ripauksensa tänä vuonna on tuonut tuo kieli: opiskelu kun tapahtuu espanjan ja katalaanin kielillä. Kielitaitoni kehittyi jo ensimmäisten kahden viikon aikana räjähdysmäisesti. Oli aivan uskomatonta, miten sanavarasto alkoi karttumaan akateemisilla termeillä ja kielirakenteet muotoutumaan aivan uuteen uskoon ihan vaan sen takia, että joku luennoi monta monen moista tuntia luokan edessä tai kieltä joutui käyttämään niin itsensä sosiaalistamiseen että asioiden hoitamiseen.

Olen käynyt kursseja hieman sekalaisesti, eli muutamia kakkosvuoden, mutta myös kolmos- ja nelosvuoden juttuja on joukossa, yhteensä 5 kurssia kerrallaan. Tämä ihan vain siksi, että yritin valita kurssivaihtoehdoista tietenkin ensisijaisesti ne, joita en ole vielä tehnyt ja jotka minun tulisi tehdä ihan Suomenkin opintosuunnitelmani mukaan, sekä sellaisia erikoisaloja, joita ei välttämättä Suomessa tai omassa yliopistossani tarjota, mutta jotka kiinnostavat itseäni. Akateeminen vuosi on jaettu kahteen osaan, eli syys- ja kevätlukukauteen, mikä tarkoittaa sitä, että näin puolen vuoden opiskelun ja kaiken maailman kurssitöiden väsäilyn jälkeen on se suurkoitos: koe- ja palautusviikot. Tänä vuonna nuo “kauhun” viikot asettuvat tammikuun loppupuolelle, joten odotan “innolla” joululomilta opiskelurytmiin pääsyä, ja kaiken maailman ryhmä- ja paritöiden viimeistelyjä, kokeisiin lukua ja esitelmien pitämistä. Itse rehellisesti sanottuna kannatan ennemmin ainakin neljään jaksoon jaettua kouluvuotta, sillä silloin ei yhdellä kertaa ole niin montaa koetta ja deadlinea stressattavana. Toisaalta, kun jotain teemaa on tässä jo puolivuotta ehditty jauhaa, alkaa se jo pikkuhiljaa sitä pikaista parin kuukauden spurttia paremmin pysymään päässä.

Kakkosvuoden opiskelijoista lähes kaikki ovat paikallisia. Parhaaksi ystäväkseni on kuitenkin muodostunut juuri se ainoa toinen vaihtari, ruotsalainen Helena, sillä kyllä se vaan niin menee, että samassa tilanteessa olevien on helppo jakaa kokemuksiaan, ja pohjoismaalaisina luultavasti ymmärrämme toisiamme ja tilanteitamme helpommin. Olen kuitenkin tutustunut hyvin muihinkin luokkalaisiimme, jotka ehkä henkiseltä iältään ovat välillä hieman eri maailmasta, mutta joiden ystävällinen ja avulias asenne korvaa kaiken sen eron, joka välillämme voikaan olla. Jo ensimmäisinä päivinä useampi uskaltautu kysymään, kuka olen, ja esittäytymään näille uusille kummajaisille luokassa. Olin aika otettu, sillä en olettanut, että muut tulisivat sanomaan jotain, onhan se yleensä niin, että itsehän se aloite on tehtävä ensin.

Olen kuitenkin huomannut suuren eron toisen ja kolmannen vuosikurssin välillä: kolmannen vuoden oppilaista useat ovat aika varmasti minua vanhempia, luultavasti toista tutkintoa tai hitaasti sitä ensimmäistä suorittavia jo aikuiseksi luettavia opiskelijoita. Onpa kurssilla muutama varmasti eläkeikää lähentelevä rouvashenkilökin. Pidemmällä opintojaan olevat näyttävät lähtevän enemmän vaihtoon, sillä iltaisin kursseilla on muitakin vaihtareita mm. Ranskasta ja Saksasta, sekä yhdeksi parhaaksi koulukaverikseni muodostunut chileläinen Juan. Näillä iltaisin käymilläni kursseilla ihmiset jaksavat keskittyä ja viittailevat innokkaasti sen parin tunnin ajan, joka on näiden luentojen pituus. Toisen vuosikurssin aamutunneilla kun kuhina ja supittelu, levottomuus ja puhelimilla Facebookissa pyöriminen alkaa jo siinä kolmen vartin jälkeen. Luennoiksi kursseista mitään en tosin ihan nimittäisi, sillä opettajan yksinpuhelu on harvoin tuntien sisältöä: yleensä keskustelemme, kommentoimme, teemme pieniä ryhmäjuttuja, katsomme elokuvia tai pidämme esitelmiä. Opetustyyli muistuttaa minua hieman enemmän suomalaista lukiota kuin yliopistoa.

Ja sitten siihen, miksi blogikin on jäänyt näin hiljaiseksi: se työmäärä. Periaatteessa mielestäni kursseilla ei ole huomattavasti Suomessa tottumaani enemmän tekemistä. Yliopistolla käyn kuitenkin viisi päivää viikossa, kun taas Joensuussa muistan käyneeni ehkä kolmena päivänä luennoilla, ja kahtena muuna päivänä tehneeni sitten kotona koulujuttuja. Lisäksi kurssivalintani on sen verran hassut, että kahtena päivänä joudun kulkemaan yliopistolla kahteen otteeseen, ensin 9.30-12.30, ja myöhemmin uudestaan 16.00-20.00. Teoriassa idea olisi valita kurssit ainoastaan aamuksi tai illaksi, mutta koska haluan ja joudun ottamaan sekalaisen sakin kursseja, ei niiden aikataulut mätsää täysin yhteen.

Tuon ajan lisäksi olen istunut tuhottoman monta tuntia koneen ääressä: kirjoittaen tai opiskellen. Melkein kaikki materiaali on virtuaalikampuksellamme, tai sitten sitä etsitään netistä. Alkuun uskomattoman monta tuntia kului ylipäätään espanjan kielen kirjottamisen sujuvuuden parantamiseen: saatoin istua viisi tuntia kirjottamassa, jonka tuloksena sain eteeni pari sivua tekstiä. Suomeksi olisin ollut varmasti ainakin jo kymmenennellä. Nyt kun peruskuviot ja lauserakenteet alkaa olla hanskassa, tekstiä ilmaantuu onneksi hieman nopeammin. En kuitenkaan ole vieläkään päässyt yli siitä, että haluaisin tekstin olla suhteellisen virheetöntä kieliopillisesti, joten tavallaan teen kaksin kertaisen määrän työtä kerralla: etsin tietoa, mietin, mitä haluan sanoa, käännän kielestä kieleen, ja koitan vielä saada vierasta kieltä kirjoitettua oikein. Onneksi opettajat kuitenkin ovat todella ymmärtäväisiä sen asian suhteen, ettemme ole espanjaa äidinkielenään käyttäviä opiskelijoita. Muutenkin opettajien suhtautuminen on tähän asti ollu positiivista, he ovat olleet kannustavia ja muistuttaneet, kuinka voimme aina pyytää heiltä apua, jos sitä kaipaamme.

Kurssien sisällöt ovat olleet mielenkiintoisia, ja opettajien asiantuntevuus on auttanut oppimista kovasti. Ainut, missä löytäisin parantamisen varaa on järjestelmällisyys, kurssin suunnittelu ja muut yleiset opetustavat.   Toisaalta voi olla, että tulimme hieman sekavaan saumaan, sillä yliopisto on juuri vaihtanut opetus-suunnitelmaansa ja kokonaisia tutkintokokonaisuuksia Bolonia-prosessin takia (eurooppalaisten yliopistojen yhdentymisprojekti). Aika moni on vielä pihalla siitä, millä vauhdilla kursseja tulisi käydä (kaikissa kursseissa tuntui tulevan aikamoinen kiire joulua kohden) ja muutamissa meillä on opintopistemäärään suhteutettuna aivan liikaa tekemistä. Tätä tosin perustellaan tehtävien eri tärkeysasteilla, eli joku kirjoitustehtävä voi olla vain 5% kurssiarvosanasta, kun taas koe 30%. Mutta, kun joka tapauksessa kaikki ne tehtävät, oli ne sitten prosentin tai viidenkymmenen arvoisia, on tehtävä, vie niiden teko aikaa aikalailla.

Kun kouluvelvotteista on aina jotenkin sitten selvitty, on voinut nauttia siitä vaihtovuoden parhaudesta, eli uusiin ihmisiin tutustumisesta ja heidän kanssaan olemisesta. Ootteko kuulleet muka kestään, joka ei olisi saanut uusia ystäviä, tai tavannut mielenkiintoisia ihmisiä vaihtonsa aikana? Niinpä, voin siis toistaa tätä kliseetä, ja vielä kerran tukea väitettä omilla kokemuksillani, sanoen, että suurinta antia on ollut mm. tutustua vaihtareihin katalaanin intensiivikurssilla (kahden viikon tuhti paketti syyskuussa juuri ennen opintojen alkua). Olemme viettäneet iltaa usein kurssin jälkeenkin, ja meistä on tullut pieni mukava porukka. Itse en ole pahemmin Erasmus-järjestön järjestämiin rientoihin osallistunut, sillä menoa on ollut muutenkin omasta takaa. Toisaalta oma tilanteeni on jo alunperin ollut sen verran erilainen, koska tunsin Barcelonan jo hyvin entuudestaan ja ensihuumakin oli kadonnut aika päiviä sitten, että sekin vaikuttaa varmasti omalta osaltaan siihen, etten ole lähtenyt kaveripiiriäni noihin hippoihin laajentamaan. 😉 Voisin kertoa viime syksynkin muutamista tapahtumista, ja kertoilla lisääkin teille vaihtoaikanani kokemista asioista pian enemmän.

Kiitos niille ihanille tsemppaajille, jotka ovat laittaneet suupielet alaspäin kommenttia ja toivetta siitä, että jatkaisin kirjotteluani tänne! Se piristää aina kovasti! 🙂

Ps. Nää kuvat on sit aika vanhoja (viime elo-syyskuulta), että älkää olko yhtään katellisia, Barcelonassa kuletaan kyllä takit visusti päällä ja kaulahuivit kaulan ympärillä tällä hetkellä. 😉

0 Comments

  • Maija

    Kyselin keväällä vinkkejä asunnon hausta Barcelonassa. Tulin Barnasta lokakuun alussa. Huomasin tosiaan, että asunnon löytäminen ei ole mitenkään vaikeaa, ei edes espanjaa osaamattomalle.
    Kämppiä ilmoitellaan runsaasti, ja vuokrat on Suomeen verrattuna erittäin edullisia. Barcelona on kyllä aivan mahtava kaupunki ja Erasmus-harjoittelu Välimeren rannalla oli ihan positiivinen kokemus.

  • Jenni

    Heippa Maija 🙂 Kiva kuulla, että pääset työharjoitteluun niinkin ihanille seuduille kuin Barcelonaan! 😉
    Tietty kielitaidottomuus tuo omat koukeronsa asunnonetsintään, mutta ei se mahdotonta suinkaan ole. Kesällä on varmasti muutenkin asuntoja tarjolla turisteille, joten luulisi toki englannin kieliellä löytävän katon pään päälleen!
    Tässä muutamia pääasiassa espanjalaisia sivustoja, mutta kannattaa lukaista läpi, sillä usein ihmiset laittavat useammalla kielellä ilmoitukset. Barcelonassa asuu myös paljon muualta muuttaneita, vaihtareita, työharjottelijoita yms. joten saman henkisiä ja englannintaitoisia voi löytää helposti 🙂

    Kämppäkavereiden etsijöitä:
    http://www.loquo.com/cs/vivienda/compartir-piso-alq-habitacion/302
    Kämpän vuokraajia:
    http://www.loquo.com/cs/vivienda/pisos-en-alquiler-particular/300
    Huoneita/kämppiä vuokralla:
    http://www.pisosestudiants.com/index.php?lang=ca
    http://www.idealista.com/
    Myös esimerkiksi ESN Barcelona- ryhmien(Erasmus vaihtareiden) Facebook-sivuilla ilmoitellaan joskus kämpistä/huoneista, ja sinne voi vaikka itsekin laittaa viestiä.

  • Maija

    Hei! Todella hieno ja hyödyllinen blogi. Olen tulossa työharjoitteluun Barcelonaan kesällä ja olen tosi innoissani. Ainoa ongelma on, että en osaa espanjaa. Kuinka realistiset mahdollisuudet on löytää asunto ilman kielitaitoa ja mistä kämppää kannattaisi katsella?

  • Susanna

    Moikka! Tosi kiva huomata, että oot jatkanu kirjottamista! Itse oon toista vuotta au pairina Málagassa ja pohdin täällä opiskelun aloittamista. Samaan aikaan takaraivossa pieni ääni huutelee Suomeen palaamisesta.:D Olisin siis hyvin innoissani jos lisää tämäntyyppisisä postauksia sulta tulisi! Haluaisin niin jo hypätä tohon vaihtarielämään, että en oikeen tiedä mitä sitä tässä tekisi 😀
    Besos, Susi

  • Sofia

    Hei vahan kiva et oot taas kirjottanu! Varmaan siistii opiskella siella ja tutustuu uusiin tyyppeihin 🙂 Ootko kayny Suomes ollenkaan nyt siis? Osaatko siis enemman espanjaa vai katalaanii? Suerte con los estudios! (:

  • Jenni

    Ihana vastaanotto teiltä, kiitos kaikille! 🙂

    Kirjottelen varmaan enemmän juttuja myöhemmin, mutta jos nyt ensi hätään vastailen näihin kommentteihinne.

    Opiskelen Universitat de Barcelonassa eli UB:ssä. UB:llä on kampuksia ympäri kaupunkia, eli yhtä ainoaa kampusaluetta ei varsinaisesti löydy. Moni yliopiston rakennus on hieno arkkitehtuurinen näyte, joka sykkii historiaa mystisine seinineen ja sisäpihapuutarhoineen, kuten vaikkapa keskustan Placa Universitatin kampus. Itse opiskelen kaupungin laitamilla, suuren, Barcelonan poikki kulkevan Diagonal-valtatien varrella, "bisnes"- ja pankkimaailman liepeillä. Oma kampukseni muistuttaa lähinnä Suomen yliopistoni perinteistä, oliskohan 70-luvun rakennusta, jonka auditoriot toimittavat tehtävänsä vielä, vaikka kaipaisivatkin jo uudistusta, ja jonka hämyisillä käytävillä väriä tuovat lähinnä eläväiset ihmiset kuin itse rakennuksen kauneus.

    Pikkuvinkkinä opiskelemaan tuleville voin antaa sen, että kannattaa katsoa tarkkaan, missä se oma kampus sijaitsee, ja miten sinne pääsee (metrolla/junalla/bussilla/kävellen). Nuo koulut, kun todellakin on ripoteltu eri puolille, ja esimerkiksi oikean metrolinjan läheisyydessä asumisesta kiittää niinä aamuina, kun matkantekoon ei halua tunti tolkulla aikaansa tuhlata.

    Kurssikielet vaihtelevat hyvin paljon aloittain: itselläni suurin osa on katalaaniksi, eli tämän alan vaihtariopiskelijat joutuvat aikamoisen kurssikarsinnan eteen, jos kriteeninä on espanjan kieli. Toisilla aloilla on kuulemma oikein vaihtareita ajatellen paljon helpon espanjan tai englanninkin kielen kursseja. Jotkut tunnit voivat olla myös eräänlaisia katalaanin ja espanjan sekotuksia, eli joko opettaja vaihtelee enemmän tai vähemmän tasapuolisesti kieltä tuntien aikana, tai kurssia pitää useampi opettaja, joista jotkut tapaavat käyttää katalaania ja jotkut espanjaa.

    Itselleni katalaanin intensiivikurssista juuri ennen opiskelun alkua oli valtavasti hyötyä: kahden viikon paketti oli tuhti, mutta loppujen lopuksi rento 4 opintopisteen paketiksi. Itselleni siitä oli valtavaa hyötyä, sillä jo vuoden katalaanin kieltä kuultuani, kielioppi aukesi aivan eri tavalla, ja kurssin jälkeen ymmärtäminen muuttui todella sujuvaksi, vaikka puhuminen ei vielä sitä olekaan. Ensialkajille kahden viikon kurssi tuskin vielä kovin paljoa avittaa (ellei sitten espanja ole todella hyvin hallussa tai oma äidinkieli), mutta ainakin keskeisimmät koulussa selviämisasiat ja yleiset eroavaisuudet espanjaan selvisivät kerta heitolla, onhan tuon kahden viikon jälkeen eurooppalaisen kielten viittekehyksen taso jo se ensimmäinen A1. Lisäksi kurssin pääsee aika helposti läpi (mutta läsnäolopakko), sillä Katalaanin sydämessä tämän vähemmistökielen opiskeluun halutaan kannustaa, ja käsittääkseni kurssista halutaan jättää hyvä maku suuhun. 🙂

    Tervetuloa kaikki uudet muailmalle! 🙂 Jos kellään on innostusta kahvitella tai tarvitsette muuta apua, kysellä saa.

    Ja muutkin lukijat, saa laittaa juttuja ja mieltä vaivaavia "mörriäisiä" tulemaan. 🙂

  • Anonyymi

    Mukavaa, että olit postannut. Mulla on aikalailla samantyyppinen tilanne, kuin ylläolevalla; oon nimittäin lähdössä reilun viikon päästä Eramukseen UB:lle historian ja maantiedon laitokselle. Kuinka jännää! Espanjan kielitaitoni tosin on hyvin pahasti ruosteessa, mutta ainahan sitä jotenkin pärjää :D.
    Hei muuten, oon kanssa osallistumassa tuonne parin viikon katalaanin intensiivikurssille. Oliko se oikeasti hyödyllinen? Ilmeisesti sitä kautta ainakin tutustuu muihin vaihtareihin :).

  • pheeps

    Olipa ihana yllätys, että olit postannut! 🙂 En olekaan aikaisemmin kommentoinut, lukenut kyllä sitäkin ahkerammin. Tätä postausta oli erityisen mielenkiintoinen lukea, sillä olen itsekin lähdössä Barcelonaan Erasmus-vaihtoon nyt helmikuun alussa. Vähän alkaa olla jo sellainen "apuaapua"-fiilis lähdön suhteen, en ole ikinä käynyt Barcelonassa, hädin tuskin tunnen toista vaihtaria joka meidän koulusta lähtee myös, kämpästä ei ole tietoa eikä oikeastaan mistään muustakaan, paitsi lennoista. 😀 Olisinkin halunnut kysyä sulta, että opiskeletko UB:llä vai UAB:llä? Itse suuntaan jälkimmäiseen opiskelemaan matkailua ja toivon, että sieltä löytyisi edes jonkinlaisia kursseja myös englanniksi, tosin vähän epäilen… 😀

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.