Muu Espanja

Roadtrip Barcelona-Baskimaa osa 3: San Sebastián-Donostia

Viimeisen illan Baskimaan rannikolla vietimme San Sebastiánissa (Donostiassa). Pieni piipahdus ei tietenkään ollut tarpeeksi jokaikisen kadun kulman tai vierailukohteen kiertämiselle, mutta saimme kuitenkin hyvän kuvan Baskimaan ehkä tunnetuimmasta ja suosituimmasta rannikkokaupungista. Donostia on kaupunki erikoisen pyöreän lahden poukamassa: ranta viiva ikään kuin sulkee kaupungin sisäänsä, joten San Sebastiánin urbaania rantaa kutsutaankin nimellä La Concha (=kuori).

San Sebastiánin rantakatu on monen muun rantakaupungin tapaan suosittu ja mukava kävelyreitti. San Sebastiánin tyypilliseen maisemaan kuuluu tätä rantakatua reunustavat suuret, kauniit vieriviereen rakennetut kerrostalot sekä vuorenrinteellä töröttävät huvilat. Atlannin meren rannalla sijaitsevassa Baskimaassa oli myös hassua huomata, miten vuorovesi todella vaikuttaa maisemaan: illasta San Sebastiánin rannoista ei ollut paljoa tietoa, kun merivesi ylsi monessa kohtaa kaiteille asti. Muina vuoden aikoina rannat ovat kuitenkin varmasti upeat, sillä Donostia tunnetaan erityisesti surffareitten yhtenä lempparipaikkana.

Kiertelimme myös keskustan alueella, josta voi löytää paljon kauniita aukioita ja katuja. Kaupungissa on myös nätein valoin ja patsain koristeltuja siltoja (kuten Puente de María Cristina), jotka ylittävät Urumea-joen parissa kohtaa. Lisäksi kunnon espanjalaisen kaupungin tapaan San Sebastián on täynnä kirkkoja ja katedraaleja, joista upein on kenties Catedral del Buen Pastor -katedraali. Suurkaupunkimaisen San Sebastiánin uudemman keskusta-alueen kadut olivat mielestäni todella siistissä kunnossa, esimerkiksi verrattuna Barcelonaan. Espanjalaisten mielessä Donostia onkin hieman rikkaampi ja rikkaampien ihmisten kaupunki, ja se kenties näkyy myös katukuvassa.

Puente Maria Cristina

Catedral del Buen Pastor

Kaupungintalo rannan tuntumassa

Pyörähdimme myös vanhassakaupungissa, jonka kadut tuntuivat kovin hiljaisilta ja rähjäisiltä ensialkuun. Mietin jo, kuinka upeita rakennuksia kunnostamalla paikkaan voisi saada hieman enemmän eloa, sillä ainakin kyseisellä hetkellä suurin osa elämästä näytti keskittyvän uudemman keskustan tai rannan alueelle. Syvemmälle vanhaankaupunkiin päästyämme huomasimme kuitenkin, kuinka tietyt kadut osoittautuivat toisia suositummiksi, ja elämän makuun päästiin vasta pienen hetken kuluttua, kun illallista edeltävä pinxoille meno alkoi.

Baskimaalainen versio tapaksista on pinxos, eli pienelle leivän palalle kasattu napostelupala, joka voi olla lähes mitä tahansa espanjalaisesta tortillasta erilaisiin liha- ja makkarapaloihin, juustoista mereneläviin ja erilaisiin majoneesimaisiin täytteisiin. San Sebastiánissa ollessamme emme tietenkään voineet jättää pinxojen syöntiä välistä (kuten ei nähtävästi kukaan muukaan turisti, sillä vanhakaupunki vilisi meidänkaltaisia turisteja!). Ohitettuamme kymmeniä ja kymmeniä pinxo-baareja uskaltauduimme sisälle yhteen. Valitsimme paikan aika summan mutikassa: ainut kriteerimme oli, että paikalla tuli olla ärsyttävästä ahtaudesta huolimatta porukkaa, sillä se olisi varmasti hyvä merkki. Valitsemamme paikka osoittautui liukuhihnamaiseksi baaritiskiksi: tarjoilija ojensi meille lautaset, joiden kanssa saimme valita tiskillä nuokkuvista herkuista mieleisemme. Tiskin päässä toinen tarjoilija laski pinxojemme määrän, lämmitti haluamamme pinxot ja otti vastaan juomatilauksemme. Pinxot tässä paikassa olivat hinnaltaan parin euron luokkaa, riippuen hieman siitä, mitä ne sisälsivät. Ihan älyttömän halvalla emme siten pinxo-illallistamme saaneet (23 euroa kahdelta hengeltä), mutta ihmeen hyvin maha niillä kuitenkin täyttyi ja olimme tyytyväisiä paikkaan. Ennen lähtöä näissä perinteisissä espanjalaisbaareissa on tapana heittää käyttämänsä paperiservetit lattialle merkkinä tyytyväisyydestä ruokaan ja palveluun. Barcelonassa en ole monessakaan paikkaa tätä hassua tapaa nähnyt, mutta Baskimaassa sitäkin useammin.

Basílica de Santa María vanhassakaupungissa

Plaza de la Constitución

Illan pimetessä jäimme hetkeksi ihastelemaan rannasta käsin kaupunkiin syttyviä valoja. Tunnettu kongressi- ja auditoriorakennus Palacio Kursaal sai myös keltaisen valaistuksen, joka olisi ollut ehkä häkellyttävämpi vielä pimeämmällä. Olen myös nähnyt kuvia kyseisestä rakennuksesta eri väristen valojen koristamana, mutta tällä kertaa saimme tyytyä näihin. Laatikkomaiset harmaat rakennukset, mitä tahansa modernia ja upeaa arkkitehtuuria edustavatkaan, eivät kyllä ole ehkä maailman kaunein näky, etenkään ilman valoja. Valot toivatkin ihan uutta tunnelmaa tähän mielenkiintoiseen urbaaniin rantakaupunkiin.

Pimeän aikaan Zarautzin majoituspaikkaan palatessamme ehdimme eksyä jo muutaman kerran reitiltä San Sebastiánin kukkuloille ja naapurustoalueille. Onneksi meillä oli kartta sekä punaisissa liikennevaloissa ystävällisesti meitä opastamaan jäänyt bussikuski, joiden avulla pääsimme kuin pääsimmekin ulos kaupungista ja oikeaan suuntaan valtatielle.

Palacio Kursaal

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.