Juhlapäivät,  Kaupunkijuhlat / Festa Major

Herää herra lohikäärme: Casa Batlló:n valoshow

La Mercé-juhlan ohjelmistoon kuuluva Casa Batllón “mapping” eli ulkoseinään heijastettu 3D-videoshow oli upea. Olen nähnyt muutamia valoshow-juttuja erinäisissä tapahtumissa, mutta tämä oli hienoin näkemistäni. Valoshow oli samalla kunnianosoitus Gaudín luomukselle, joka on kuulunut UNESCON maailmanperintöluetteloon 10 vuotta.

Ehdin juuri sopivasti töiden jälkeen suuntaamaan Passeig de Gracialle, joka oli jo osittain suljettu autoliikenteeltä, kun saavuin paikalle noin 40 minuuttia ennen esityksen alkua. Tiesin kokemuksesta, että tällaisiin massatapahtumiin on parempi saapua paikalle ajoissa, jos jotain mielii nähdä. Pohdin jopa, että olenkohan vähän liian myöhässä liikkellä, sillä tuoreimpana mielessäni siintivät Valencian Las Fallas -juhlat ja niiden ihmispaljous.

Olin kuitenkin onnekas, sillä sain ujutettua itseni hyviin katseluasemiin. Tilannetta helpotti kenties se, että olin liikkeellä yksin, jolloin ujuttautuminen joukkoon oli helpompaa. Itse asiassa mitään ujuttautumista ei edes tarvittu, sillä vielä tuossa vaiheessa pystyi valitsemaan itsellensä mieluisen paikan. Myöhemmin shown alkaessa muutama muu kadun pätkä suljettiin liikenteeltä ja ihmisiä pakkautui paikalle huomattavasti enemmän. Vaikka muutamat iäkkäämmät paikalliset rouvashenkilöt valittelivatkin vieressä ihmisten ahtautumista ja väenpaljoutta, olisi tehnyt mieli sanoa, että eivät tainneet tietää, millaista on, kun on ahdasta. Muistan Valenciassa ihmisten pakkautuneen aukiolle niin tiiviisti, ettei siellä pystynyt esimerkiksi laukusta kaivamaan mitään ja ihan kirjaimellisesti olit kiinni kaikkia vartalon osia myöten ainakin neljässä lähimmässä henkilössä. Siellä oli ahdasta! Sen jälkeen Casa Batllón valoshow Passeig de Gracian leveällä kadulla ja parinkymmenen sentin hengitystila eivät tuntuneet enää miltään. Lisäksi valoshow esitettiin kahdesti illan aikana, joten kaikki eivät rynnänneet paikalle samaan aikaan. La Mercén ohjelmistoon kuului myös paljon muuta mielenkiintoista tapahtumaa, mikä varmasti osaltaan jakoi ihmisiä eri puolille kaupunkia.

Esitystä odotellessani pidin huolen, että säilytän paikkani ja hyvät näkymät sekä mussutin onnellisena “illallistani”, mukanani tuomaa kerrosvoileipää. Kello yhdeksän talo heräsi henkiin: ensin vuorossa oli ehkä enemmän lapsille suunnattu spektaakkeli, jossa Casa Batlló:n yläparvekkeelta kuikuileva kuningatar pyysi yleisön apua lohikäärmeen, katalaanimytologian yhden keskeisimmän hahmon herättämisessä. Ensin teatraalinen ja viihdyttävä esitys vaikutti mainiolta ja hauskalta: kuningatar sai yleisön huutelemaan “herra Lohikäärmettä” ja tömistelemään jalkoja. Kun herätysyritykset eivät toimineet, pyysi kuningatar jos jonkinmoista näpertelyä puhelimilla: oli synkronisoitava kellot, ajastettava herätys, laitettava taskulamppu päälle… tässä vaiheessa alkoi hieman pitkästyttämään. Onneksi puhelinten herätyskellojen pirinä sai kuin saikin lohikäärmeen hereille, sillä vasta silloin varsinainen valoshow sai alkaa.

Onneksi valoshow voitti kuningattaren höpöttelyt. Valot kertoivat tarinan talon suunnitellusta Gaudísta sekä sen rakennustöistä, symboliikasta, inspiraationlähteistä ja tarinoista. Visuaalinen kerronta oli upeaa, sen eri osat toimivat yhdessä ja ne olivat sopivan pituisia. Tietenkin myös musiikki oli tärkeänä osana esitystä. Valot ja äänet herättivät talon henkiin ihan kirjaimellisesti: parvekkeet muuttuivat laulaviksi kissoiksi, talon kattolaatat värisivät, näytti kuin katutasolla olisi kulkenut hevosrattaita. Show oli todellakin suunniteltu juuri tähän taloon. Ihan mahtava!

Vielä yksi hauska huomio: jo paikalle mennessäni ihmettelin kaduilla, mikä yhtäkkinen villitys ihmisillä oli ollut ostaa turistihatuilta näyttäviä vaaleita sombreroja. Ajattelin, että aasialaiset turistit olivat seonneet ja kuvittelivat niiden olevan jotenkin cooleja, sillä suurin osa vastaantulevista hattupäistä vaikutti olevan kiinalaisia tai japanilaisia. Casa Batlló:n luo päästyäni näitä hattuja näkyi kuitenkin joka toisella ja tajusin, että kyseessä ei ollutkaan turistivillitys, vaan kyseinen sombrero liittyi valoshowhun… en saanut selville, mikä niiden pointti oli, mutta tiedän, että talossa järjestetään erilaisia kierroksia, musiikkiesityksiä ja illallisia, joten porukka oli kenties ollut esittelykierroksella ja ehkä illallisella ennen esitystä. Paikalla olikin paikallisten lisäksi huomattava määrä aasialaisia, eikä ihme, sillä ovathan he tunnettuja Gaudín suurfaneja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.