Museot ja näyttelyt

Talking Brains -näyttely CosmoCaixassa

Mitä yhteistä on kaikilla maailman kielillä? Milloin ihmisvauva alkaa ymmärtämään kieltä ja sen äänteitä? Jos puhut katalaania ja espanjaa äidinkielenäsi, miten aivosi poikkeavat niistä, jotka ovat oppineet vain yhden kielen?

Kaikkea tämän tapaista tuli pohdittua CosmoCaixan kielestä ja aivoista kertovassa näyttelyssä käydessäni. CosmoCaixa on vähän kuin Barcelonan oma Heureka: tiedekeskus, johon kuuluu pysyvän näyttelyn lisäksi myös vaihtuvat näyttelyt, joista tällä hetkellä on menossa juuri tämä Talking Brains.

Näyttely alkaa pikaisella historian katsauksella kommunikaation ja kielen kehittymiseen esihistoriallisilta ajoilta lähtien. Se pohtii kielen erityispiirteitä ja sitä, mikä erottaa kielen ja viestinnän. Tarjolla on määritelmiä ja jäsenneltyjä kielten sukulaisuuskarttoja, mutta ne ovat esitelty mielenkiintoisella tavalla. Seuraavaksi esitellään ihmislapsen kielen oppimista ja sen vaiheita. Mielestäni näyttelyssä näkyi myös vahvasti monikielisyys, luultavasti Katalonian vahvan kaksikielisyyden (katalaani-espanja) ansiosta. Myös viittomakielet ovat hyvin läsnä osana näyttelyä.

Näyttely on visuaalisesti kaunis ja houkutteleva. Massiivinen, valaistu pallo, joka kuvaa aivoja ja niissä kulkevia hermoratoja, on näyttelyn vetonaula. Vierailijoilla on pääsy tämän pallon sisälle, jossa virtuaalilasien avulla katsojat viedään aivojen ja kielen universumeihin. Itse en ollut aikaisemmin kokeillut virtuaalitodellisuutta tuollaisten lasien kautta: vautsi, mikä kokemus! Lasit vei kyllä totaalisesti johonkin muuhun maailmaan tuon viiden minuutin videon ajaksi.

Lisäksi näyttelyn interaktiivisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Välillä voi tosin tuntua, että ohjeita pitää lukea tarkasti, ennen kuin pääsee jyvälle koko hommasta. Se on kuitenkin sen arvoista: tuolloin näyttelystä saa paljon enemmän irti erilaisten pelien kautta!

Yksi paras seikka koko näyttelyssä oli, että se oli tavallaan rakennettu erilaisten “fun fact” -juttujen kautta, vaikka loppupeleissä ne olivatkin itse asiassa keskeisiä oppeja, jotka kertovat kielen toiminnasta. Näyttelyä on tämän ansiosta ihan tällaisen “tavan tallaajan” helppo seurata ja ymmärtää.

Tässä omista muistiinpanoistani muutamia:

  • Maailmassa on noin 6000 eri kieltä. Eri kielistä huolimatta me kaikki maailman ihmiset omistamme biologisesti katsottuna yhden ainoan yhteisen “kielisysteemin”. Omaksi äidinkieleksemme nyt vain sattuu aktivoitumaan se kieli, jonka ympäröimänä elämme lapsuutemme.
  • Kaikkilla maailman kielillä on sama alkuperä ja ne ovat yhteydessä toisiinsa.
  • Historiallisesti katsottuna olemme olleet kykeneväisiä käyttämään kieltä hyvin vähän aikaa.
  • Tulen keksimisen on epäilty olevan olennainen seikka kielen kehittymisessä: paitsi että tuli on mahdollistanut proteiinipitoisemman ravinnon (lihan) syömisen ja siten aivojen kasvun, myös valoisan ajan lisääntymisen on ajateltu edistävän mahdollisuuksia kommunikointiin. Lisäksi ravinnon hankkiminen on helpottunut, eikä kaikkea käytettävissä olevaa aikaa ole tarvinnut enää käyttää selviytymisestä taistelemiseen.
  • Kaikkia maailman kieliä yhdistää ainakin seuraavat seikat:
    • Niissä käytetään pronomineja (minä, sinä, hän…) ja verbejä.
    • Niihin sisältyy väreihin viittaavia sanoja (tai vähintään sanat musta ja valkoinen, yleensä kuitenkin useampi)
    • Numerot
    • Niillä on mahdollisuus viitata asioihin, jotka eivät ole tässä ja tällä hetkellä.
    • Ne ovat rakentuneet sattumanvaraisesti ja ovat jatkuvasti muuttuvia.

  • Kieli mahdollistaa loogisen, symbolisen ja abstraktin ajattelun. Se on taito, johon muut eläimet eivät kykene kuten ihmiset.
  • On eläimiä, jotka pystyvät välittämään hyvinkin tarkkaa tietoa. Esimerkiksi mehiläiset ovat kykeneväisiä kommunikoimaan toisilleen tanssimalla kordinaatit ruoan luokse. On myös olemassa apinalaji, joka ääntelee kolmella eri tavalla riippuen siitä, mistä päin vaara on tulossa (vedestä, maalta vai ilmasta).
  • Eläinten kommunikointi eroaa kuitenkin suuresti ihmisten välisestä kommunikoinnista siinä, että ne pohjautuvat rajallisiin kommunikointimahdollisuuksiin. Abstraktien ja ennen kuulumattomien asioiden ilmaisu on ominaista juuri ihmisille.

  • Ihmisvauva alkaa tunnistamaan ympäröivän kielen äänteitä jo sikiönä äidin vatsassa. Eri kieliympäristöissä kasvaneet vauvat jopa itkevät eri taajuuksilla tai eri tavoilla – tämä on todistettu näyttelyssä jopa ääninäyttein!
  • Monikielisten ihmisten aivojen toiminta on hieman erilaista kuin niillä, joilla on vain yksi äidinkieli. Monikielisillä on harjaantuneemmat neuroniyhteydet ja heille on helpompaa tunnistaa toistuvia kaavoja (esimerkiksi pelissä, jossa pitää etsiä mahdollisimman nopeasti kaikki kuviot, jotka ovat vihreitä tai kolmioita). Toisaalta äidinkielenään yhtä kieltä puhuvat ovat hieman monikielisiä nopeampia, kun pyydetään esimerkiksi keksimään sana, joka alkaa tietyllä kirjaimella.

Talking Brains -näyttely pyörii vielä muutaman viikon ajan CosmoCaixassa 28. tammikuuta asti. Suosittelen tätä kaikille, joita kieli ja aivot kiinnostavat etenkin pohtivalta ja helposti lähestyttävältä (eikä niinkään kovin tekniseltä) kannalta. Tämä on varmasti aikuisten lisäksi hyvä vähän isommille lapsille sekä teini-ikäisille. Pienempiä lapsia tämä tuskin hirveästi kiinnostaa (paitsi ehkä visuaalisesti). He kuitenkin varmasti innostuvat enemmän CosmoCaixan muista näyttelyistä ja osioista, joten loppujen lopuksi saman katon alta löytyy varmasti jotain mielenkiintoista kaiken ikäisille.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.