Sant Jordi – Kirjat, ruusut ja lohikäärmelegenda kuuluvat Katalonian suurimpaan juhlaan
Kurkin kadulle pystytettyihin kojuihin ja yritän olla törmäämättä vastaantulijoihin. Toinen toistaan mielenkiintoisemmat kirjankannet houkuttelevat ihmisiä ostamaan. Nainen vieressäni nappaa yhden kirjoista ja silmäilee sen takakannen lukien korkeintaan kaksi lausetta. Sitten hän laittaa kirjan takaisin paikoilleen ja valitsee toisen. Pari lausetta ja takaisin. ”Ei olisi pitänyt jättää kirjan ostoa taas viime hetkeen”, hän varmasti ajattelee.
Maassa makaa suuri sanko täynnä ruusuja. ”Paljonko maksavat?”, huikkaa kojulle saapunut mies. Joku kurkottelee olkani takaa ylettyäkseen tummakantiseen romaaniin. Olen nähnyt saman kirjan jo ainakin neljässä eri kojussa. Sen on oltava tämän vuoden myydyimpiä teoksia. Toisella puolella käsi ojentaa seteliä myyjälle. Vetäännyn sivummalle kojulta. Onneksi ostin omat kirjani jo edellisellä viikolla.
Kirjojen promokampanjasta se lähti
On Katalonian suuri juhlapäivä, Sant Jordi eli Pyhän Yrjön päivä. Sant Jordi tunnetaan muualla maailmassa Kirjan ja ruusun päivänä. Sitä vietetään joka vuosi huhtikuun 23. päivä. Se on päivä, jolloin katalaanikaupunkien ja -kylien kadut ja aukiot täyttyvät kirjoista ja ruusuista. Tapana on, että miehet antavat naisille ruusun, ja naiset ostavat miehille kirjan. Nykyisin sääntö ei ole kovin pitävä, ja etenkin kirjoja ostetaan myös naisille ja lapsille (ruusuja saavia miehiä näkee tosin vielä harvoin).
Koko homma sai alkunsa, kun barcelonalaiset kirjakustantamot ja -kaupat halusivat piristää kirjamyyntiä 1920-luvulla. He päättivät järjestää tempauksen ja myydä kirjoja kaduilla. Tuolloin ajankohdaksi tosin valittiin 7. lokakuuta. Tapahtuma oli onnistunut, ja se päätettiin järjestää vuosittain.
Vuonna 1929 Kirjan ja ruusun päivä haluttiin kuitenkin siirtää huhtikuulle, jotta se osuisi Barcelonan maailmannäyttelyn kanssa samaan ajankohtaan. Päiväksi valittiin 23. huhtikuuta, sillä se on kahden maailmankuulun kirjailijan, William Shakespearen ja espanjalaisen Cervantesin, kuolinpäivä. Kirjanmyynti oli tuottoisaa, ja tapahtuma jättettiin huhtikuulle.
Kuka kumma Pyhä Jordi?
23. huhtikuuta on myös erityinen siksi, että silloin Kataloniassa muistellaan Katalonian virallista suojeluspyhimystä, Pyhää Jordia. Jordi tunnetaan suomeksi nimellä Pyhä Yrjö tai Pyhä Yrjänä. Myös hän kuoli samaisena huhtikuun päivänä.
Pyhä Jordi oli urhea, kristitty soturi, joka eli Rooman valtakunnan aikana 200- ja 300-lukujen taitteessa. Hän palveli keisari Diocletianuksen käskyn alaisena. Kun keisari aloitti vainot kristittyjä kohtaan, Jordi arvosteli keisaria, eikä suostunut noudattamaan tämän käskyjä. Tällöin keisari määräsi Jordin teloitettavaksi. Sant Jordin syvää kristinuskoa huokuva tarina kiiri ympäri Palestiinaa ja Rooman valtakuntaa, ja häntä alettiin kunnioittaa marttyyrina.
Lohikäärmelegenda
Pyhän Jordin yhteyteen muodostui legenda lohikäärmeestä. Kertomuksen mukaan ilkeä lohikäärme oli asettunut asumaan erään kylän lähteen luo. Jotta kyläläiset saisivat vettä, heidän täytyi tehdä sopimus lohikäärmeen kanssa: kyläläiset lahjoittaisivat lohikäärmeelle joka päivä lampaan sekä neitsyen (lastensaduissa puhutaan ihan vain lapsista). Uhriksi joutuva arvottaisiin kyläläisten joukosta joka päivä.
Eräänä päivänä arpa osoitti kuninkaan tytärtä. Lohikäärmeen armoille joutunut prinsessa kääntyi rukoilemaan pelastusta, jolloin paikalle sattunut Pyhä Jordi riensi pelastamaan hänet. Hän silvalsi miekallaan lohikäärmeen, jonka verestä kasvoi ruusuja (tämä selittää ne kirjojen lisäksi myytävät ruusut). Kunigas oli niin otettu tyttärensä pelastamisesta, että tarjosi tyttärensä kättä ja puolivaltakuntaa (tai jotain sinne päin). Jordi oli kuitenkin niin urhea, että kieltäytyi tarjouksesta ja päätti jatkaa matkaansa pelastaakseen muita pulaan joutuneita prinsessoja. Näiden tapahtumien innoittamina kyläläiset kääntyivät kristityiksi.
Sant Jordin kultti levisi keskiajalla katalaanimaihin. Renesanssin aikana poliittiset ja kulttuuriset liikkeet tekivät päivästä yhden eniten juhlitun Katalonian alueella. Sant Jordi julistettiin Katalonian viralliseksi suojeluspyhimykseksi vuonna 1456. Vaikka tarinan kristillinen alkuperä onkin hieman hämärtynyt, Sant Jordin kertomusta kerrotaan edelleen esimerkiksi lastensaduissa ja -lauluissa.
Maallistunut katalaani-Jordi
Vaikka Pyhä Jordi onkin hyvin kristillistä alkuperää, lohikäärmelegenda on jokseenkin maallistunut.
Jordi on esimerkiksi hyvin yleinen miesten etunimi. Kataloniassa se oli neljänneksi suosituin miesten nimi vuonna 2018: eli jos kutsut Jordi-nimellä, noin 2% Kataloniassa asuvista miehistä pitäisi kääntää päänsä. Koko Espanjassa asuu noin 80 000 Jordia, joista 70 000 Kataloniassa (eli melkein 90% kaikista Jordeista). Espanjassa Jordi nimi kääntyy ennemmin Jorgeksi.
Myös kuvat ja taulut hevosella ratsastavasta Jordista, joka taistelee lohikäärmettä vastaan, ovat hyvin tyypillisiä katalaanikotien tai -ravintoloiden seinillä. Alunperin Pyhä soturi on kuitenkin ollut yksi tyypillinen aihe ikonitaiteessa. Lohikäärme-symboliikan on nähty rantautuneen legendaan Lähi-idästä.
Katalaanikulttuurin juhlaa
”Vuoden myydyin kirja”, hehkuttavat kirjakaupan mainokset. ”Pyhän Jordin suosituin jännitysromaani”, huutavat julisteet. Kun Suomessa tarkkaillaan kirjojen joulumyyntiä, Kataloniassa se tapahtuu Sant Jordina: listataan vuoden suosikit, rustataan myydyimpien kirjojen järjestys. Kilpailu on kovaa, mutta suosikit ovat aika selviä. Erityisesti katalaaninkielinen kirjallisuus on kovassa huudossa, sillä vuosien saatossa Sant Jordi -juhlapäivästä on tullut katalaanikulttuuria ja -kirjallisuutta puolustava tempaus.
Ei siis ihme, että Sant Jordina parvekkeilla ja myyntikojuissa liehuvat Katalonian liput. Monet leipomot valmistavat kelta-punaraidallisia kakkuja ja keksejä, ja usein myös ruusujen varsia koristaa Katalonian väreihin somistautunut nauha. Myös katalonialaisen kulttuurin keskeiset paikat, kuten hallitusrakennus (Palau de la Generalitat) ja Katalonian kansalliskirjasto (Biblioteca nacional de Catalunya), järjestävät avoimien ovien päivän Sant Jordina.
Piikki ruusumyynnissä
Istuudun koneeni ääreen toimistolla. On maanantai, mutta aamumetrossa olin aistivinani juhlan tuntua: vieressäni seissyt mies kantoi kädessään kahvikupin sijaan kahta ruusua. Kadunkulmilla pystytettiin pöytiä. Vaikka Sant Jordi ei olekaan virallinen vapaapäivä Kataloniassa, tunnen, että tänään myös toimistolla voidaan ottaa vähän iisimmin.
Kello lyö yhdeksän ja kuulen, kuinka pomoni pamahtaa toimistolle toivotellen huomenet työporukalle pirteämpänä kuin yleensä. ”Hyvää huomenta, minkä värisen ruusun haluat?”, hän kysyy saapuessaan luokseni ja esittelee muutamaa värivaihtoehtoa.
Olen äimän käkenä. Ruusu? Minulle? Pomolta? Luulin, että vain kumppanit antaisivat ruusuja toisilleen. Valitsen hämilläni pinkin, sillä punainen tuntuu aivan liian romanttiselta. Kaikista katalaanimielisimmät työkaverini ovat jo valinneet keltaiset. Kiitän hämmentyneenä, mutta samalla tunnen, kuinka kukkanen piritää päivääni.
Viime vuonna Sant Jordin päivänä Kataloniassa myytiin 7 miljoonaa ruusua. Se on valtava luku ottaen huomioon, että Kataloniassa asuu noin 7,5 miljoonaa ihmistä (ja että yleensä ruusuja annetaan vain naisille). Sant Jordin ruusumyynti kattaakin noin 10% koko vuoden ruusumyynnistä Kataloniassa. Ruusuja myydäänkin Sant Jordina enemmän kuin ystävänpäivänä.
Voisi kuvitella, että viikonloppuun osunut Sant Jordin päivä houkuttelisi enemmän ihmisiä kaduille ja olisi siten tuottoisampi vuosi ruusumyyjille. Monet kukkakauppiaat ovat kuitenkin iloisia niinä vuosina, kun Sant Jordia vietetään arkipäivänä: nimittäin juhlan osuessa viikolle, ruusujen myynti kasvaa, sillä silloin usein myös työpaikoilla annetaan ruusuja.
Ruusujen hinnat vaihtelevat yleensä 3-4 euron välillä. Loppuillasta myyjät saattavat alentaa hintoja, jottei ruusuja jäisi myymättä. Ruusuja myyvät kauppojen lisäksi esimerkiksi harrastusporukat, yhdistykset ja koululuokat. Ruusujen myyntiin pitää olla lupa ja joissakin paikoissa (esimerkiksi Barcelonassa) luvasta pitää maksaa hieman.
Kirjan ja ruusun päivän symboliikka on simppeli: kirja kuvaa kulttuuria, ruusu puolestaan rakkautta. Vuonna 1995 UNESCO julisti päivän Kansainväliseksi kirjallisuuden ja tekijänoikeuksien päiväksi. Kataloniassa päivän merkitys on kuitenkin piirun verran kirjoja ja ruusuja suurempi. Se on paikallinen ystävänpäivä, johon on sisällytetty tärkeä ripaus kansallistunnetta ja lohikäärmesankaria.
Piditkö tästä postauksesta? Voit seurata tulevia uusia postauksia tykkäämällä It Happens in Barcelona -blogin Facebook-sivusta.
