Highlights,  Lähikaupungit

Garraf – Unelmaranta junamatkan päässä Barcelonasta

On toukokuinen lauantai, ja olemme päättäneet suomalaisen ystäväni kanssa tehdä päiväretken Barcelonan lähiseuduille. Kriteerimme ovat selkeät: ”Mulla on kolmen vyöhykkeen matkalippu. Mihin voisimme matkustaa?” 

Tutkimme Barcelonan lähialueiden junakarttaa. Ranta olisi ihan kiva. Koska Barcelonasta pohjoiseen, Costa Bravan rannoille, on luvattu pilvistä säätä, päätämme suunnata etelään: kolmen vyöhykkeen lipulla pääsisimme Garrafin rannikolle. Kokeillaan sitä, toteamme.

Garraf – Karkumatka Barcelonasta rannalle

Garraf, juna-asema, Renfe, juna, raide, laituri, lähellä Barcelonaa, punainen kyltti, ranta, rantakaupunki

Alun perin tarkoituksenamme oli vain paeta kaupungin hälinää jonnekin Barcelonan rannikkoseudun lähikaupunkiin. Junan lähestyessä Garrafin hiekkarantoja alamme kuitenkin saada vihiä siitä, että olemme valinneet vierailukohteeksemme oikein kunnon paratiisirannan.

Garrafin juna-asema on siitä mielenkiintoinen, että se jättää matkustajat aivan rannan viereen: kirjaimellisesti pari porrasaskelmaa ja varpaat ovat hiekassa. Astuessamme ulos junasta emme voi uskoa edessämme avautuvaa rantamaisemaa. Vielä puolisen tuntia sitten seisoimme Barcelonan kiireisellä Passeig de Gràcian ostoskadulla ja änkesimme porteista sisään juna-aseman laiturialueelle. Nyt sinisenä kimmeltävä meri, kaunis poukamassa sijaitseva uimaranta sekä suloiset puiset talot tervehtivät meitä juuri junasta nousseita. Juna on kuljettanut meidät täysin toiseen maailmaan.

Garraf, ranta, merenranta, maisema, meri, veneitä, kaunis kylä Barcelonan lähellä, rannikko

Les Casetes del Garraf – Garrafin pikkutalot

Garrafin ranta on tunnettu siellä sijaitsevista vihreäkattoisista rakennuksista. Tästä johtuen rantaa kutsutaan myös nimellä ”Les Casetes de Garraf” (Garrafin pikkutalot), joita on yhteensä 33 kappaletta. 

Platja de les Casetes de Garraf, kyltti, ranta, rantakylä, rantakaupunki, rantakohde, rantatalot, rantamökit

Talot rakennettiin rannalle pikkuhiljaa 1920- ja 30-luvuilla, kun barcelonalaiset alkoivat viettämään kesiä kaupungin ulkopuolella rantamaisemissa. Suomalaisittain sanottuna ne ovat siis olleet, ja monet niistä ovat edelleen, ”kesämökkejä”. Joissakin näistä pikkutaloista kalastajat myös säilyttävät kalastusvälineitään.

1920-luvulla yläluokkaisilla barcelonalaisilla oli jo tapana viettää kesiään Barcelonan lähiseuduilla, esimerkiksi Sitgesissä, niin sanotuissa ”torneissa” (torre, kesätalo). Garrafin rannoille junalla matkustivat kesälomalaiset eivät olleet näin rikkaita, mutta alkoivat omaksua yläluokkaisten tapoja viettää kesiään rantamaisemissa.

Les casetes de Garraf, Garrafin pikkutalot, mökit rannalla, vihreät katot, valkoinen seinä, rantatalot, lähellä Barcelonaa

Ensimmäinen puinen hökkeli rakennettiin vuonna 1923 Renfe-junayhtiön työntekijöiden kesänviettopaikaksi. Tämän jälkeen rannalle alkoi muodostua puusta rakennettujen mökkien rykelmä.

Näin suloisia rantatalot eivät kuitenkaan aina ole olleet. Alkuperäiset mökit olivat heppoisia puurakennelmia, joissa ei ollut minkäänlaista perustuksia. Myrskyn nostattamat aallot ja tuuli runtelivat rakennukset helposti.

1930-luvulla rakennelmissa oli jo perustukset sekä maahan isketyt pilarit. Hommasta tuli myös järjestäytyneempää: Rakentamiseen lisättiin sääntöjä, jolloin talot tuli esimerkiksi sijoittaa vähintään metrin päähän toisistaan. Mökkipaikasta tuli myös maksaa 25 pesetan vuosittaista lisenssimaksua.

Garraf, Les Casetes de Garraf, Garrafin pikkutalot, vihreäkattoiset rantamökit, Barcelonan lähiseutu

Garrafin pikkutalot kärsivät vaurioista myös sisällissodan aikana: esimerkiksi pommi, jolla yritettiin osua Garrafin juna-asemalla olleeseen sotilasjunaan, osuikin rannalle. Sisällissodan aikana mökkejä olisi haluttu käyttää sotilaiden majapaikkana, mutta talojen omistajat eivät suostuneet tähän.

Nykyisin Garrafin rannoilla seisovat edelleen samat vanhat kesätalot, tosin ne ovat monelta osin uusittuja. Talojen vihreät ja puiset osat ovat vuodelta 1946, ja luovat Garrafin uimarannalle sen upean omaleimaisen ilmeen, jollaista muilla Katalonian rannoilla ei näe.

Sinivalkoinen kylä

Sininen ikkuna, ikkunankarmi, Espanja, valkoinen talon seinä, kaunis talo, rakennus, kylä, kalastajakylä Barcelonan lähellä

Ajattelin, että Garrafin ”juttu” olisi ainoastaan nämä erikoiset pikkutalot. Että olisi ihan kiva käydä bongaamassa kyseiset hökkelit, mutta ettei niissä nyt niin paljoa nähtävää olisi.

Olin osittain oikeassa: 380 metriä pitkän rannan mökit on nähty aika nopeasti. Mutta sitä en osannut olettaa, että Garrafissa olisi rannan lisäksi muutakin nähtävää!

valkoinen talo, El Club, palmupuu, Espanja, Barcelona, rannalla, rantakylä, kiva vierailukohde, päiväretki
Valkoinen kalastajakylä, kaupunki, Garraf, kukkia, puutarha, palmuja, valkoisia taloja rannalla

Garrafin rannan vieressä kukkuloilla sijaitsee asuinalue, Garrafin kylä. Valkoisena hehkuvat talot ja kukin ja kasvein täytetyt terassit ja puutarhat muistuttavat enemmän eteläespanjalaista rantakaupunkia kuin Barcelonan lähiseutuja. Rakennusten siniset yksityiskohdat sekä turkoosina kimmeltävä meri saavat maiseman muistuttamaan Instagramin lomakuvia paratiisisaarilta. 

Tämä sinivalkoinen teema jatkuu jopa ravintoloiden julkisivuissa. Ja jep: 300 asukkaan pikkukylässä on yllättävän monta ruokapaikkaa, aina rantabaareista fiinimpään maisemaravintolaan. Kalastajakylän kyläläiset perustivat ensimmäiset xiringuito-rantabaarit kesäturismin kiihtyessä seudulla 1930-luvulla.

Baari, ravintola, maisemaravintola, sininen katto, merimaisema, rantamaisema, Garraf, sininen taivas, rantakohde lähellä Barcelonaa

Sataman hiljaisuus

Hyvästelemme asuinalueen pikkukujat ja Barcelonan seuduille karanneen ”andalusialaisen” arkkitehtuurin ja jatkamme kohti taivaanrannassa siintäviä mastoja: kylässä näyttäisi olevan myös jahtialusten satama.

Garrafin satama, veneitä, laivoja, jahteja, sininen meri

Garrafin kylän satama perustettiin vuonna 1901. Alunperin se rakennettiin alueella sijainneen Falconera-kivilouhimon materiaalien kuljettamista varten. Nykyisin satamassa ei ole rahtialustoimintaa, vaan se toimii venesatamana ja venekerhona.

Lounasaikaan kadut ovat tyhjät ja satama-alue hiljainen. Ehdimme jo pohtia, olemmeko liian uteliaita suomalaisturisteja: ehkä meillä pitäisi olla lupa kyseisellä alueella kuljeskelemiseen?

Garrafin satama, veneitä, laivoja, jahteja, sininen meri ja taivas, valkoisia aluksia, satama-alue, huvivenesatama

Epäröintimme katoaa, kun purjehdusklubin terassilla lounastavat rouvat ja herrasmiehet eivät näytä olevan moksiskaan parista Garrafin konnuille eksyneestä suomalaisturistista; päin vastoin, he vilkuttavat meille iloisesti kävellessämme ravintolan ohi. Huh! Tutkimusretkemme saa jatkua.

Garrafin luonto yllättää

Garrafin luonnonpuisto, luonto, luontopolku, kiva luontokohde, kallio, kuivaa, kukkula, heinikko, kivikkoinen, ranta, rannikko, maisemat

Jykevä oranssina hehkuva kallio seisoo edessämme. Viimeisetkin epäröinnin rippeet yksityisalueesta katoavat, kun näemme Sitgesin kaupungin virallisen kyltin, joka osoittaa luontopolun alkua. Garraf kuuluu virallisesti Sitgesin kaupungin alaisuuteen, vaikkakin monelta muulta osin se on hyvin itsenäinen kylä syrjässä Sitgesin rantakaupungin varsinaisesta keskustasta. ”Katsotaanko, mihin tämä vie?” ehdotan viitaten kallioille päin vievään luontopolkuun.

Heinikkoisen polun edessä ystävääni epäilyttää: entä jos polulla onkin käärmeitä? ”Liian monta vuotta Australiassa asumista tälle mimmille”, pohdin puoliääneen ja päätän mennä edeltä. ”Käärmeitä tai ei, jos jonnekin on merkattu luontopolku, ei se kovin vaarallinen mesta voi olla”, uskottelen itselleni ja yritän pyyhkiä käärmeet pois mielestäni.

Kaksi tyttöä istuu kalliolla, katsoo merelle, Garrafin luonnonpuisto, luonto, kiva luontokohde, oranssi kallio, kuivaa, kukkula, kivikkoinen, ranta, rannikko, maisemat, merenranta
Garraf, satama, maisema, ranta, kivikkoinen, kallioinen, uimaranta, merenranta, merimaisema, Barcelona

Emme löydä käärmeitä, mutta kaikkea muuta uskomatonta kyllä: keltaisina kukkivia kaktuksia, pystysuoraan taivasta kohti nousevan röpelöisen kallionkielekkeen ja entistä sinisempänä siintävän meren. Rannan lisäksi Garrafissa sijaitseekin aikamoinen luontoparatiisi. Eikä ihmekään, sillä Garrafin kylän vierestä alkaa karuista kukkuloistaan ja kauniista merimaisemistaan tunnettu Garrafin luonnonpuisto (Parc natural de Garraf).

Keltainen kaktuksen kukka, piikit, kaksi kukkaa, erikoinen kaktus Espanjassa, Garraf, Barcelona

Garraf on uskomaton rantakohde, jonne pääsee hämmästyttävän helposti Barcelonasta julkisilla liikenneneuvoilla. Ehkä juuri siksi paikassa oli jotain hyvin hämärää: lukuun ottamatta uimarantaa ja baareja, kylä oli aurinkoiseksi viikonloppupäiväksi hiiren hiljainen. Muutama kalastaja siellä täällä, porukkaa tapaksilla, mutta sivummalla olimme lähes yksin. 

Ehkä rantahengailijat eivät vielä toukokuussa ole huudeilla. Tai ehkä Barcelonan pilvinen aamu sai monet epäröimään ja turvautumaan toiseen suunnitelmaan. On nimittäin vaikea kuvitella, että tällainen unelmaranta olisi yhtä hiljainen suosittuina rantakuukausina kesällä. Mutta jos on, niin pidetään tämä meidän salaisuutenamme.

Kallioilla kävelyä, Garrafin kalliot, ranta, meri, vesi, luonto, maisemat, kiviseinä, kivikko, kiviä, kukkula
Kädet ylhäällä, kallio taustalla, Garrafin kalliot, karu ranta, meri, vesi, luonto, maisemat, kiviseinä, kivikko, kiviä, kukkula

Näin pääset junalla Barcelonasta Garrafiin

  • Barcelonasta Garrafiin pääsee Renfe-lähijunalla R2 Sud (huom. ei Nord), suunta Sant Vicenç de Calders.
  • Me hyppäsimme junaan Passeig de Gràcian -juna-asemalta. Junan voi ottaa myös Barcelonan Sants- sekä Estació de França -asemilta.
  • Junia Garrafiin kulkee puolen tunnin välein, ja matka kestää noin 38 minuuttia.
  • Barcelonasta Garrafiin tarvitsee Renfen 3-zonan junalipun. Helpointa on ostaa junalippu päämäärän mukaan (Garraf) Renfe-aseman lippuautomaatista. Garrafiin pääsee myös ATM:n 2-zonan lipulla, mutta näitä lippuja ei myydä yksittäisiin matkoihin (T10 eli kymmenen matkan lippu on pienin mahdollinen matkamäärä).
  • Menopaluulippu (katalaaniksi anada i torn, espanjaksi ida y regreso) maksaa tällä hetkellä 7,00 euroa.
  • Barcelonassa lippu leimataan laiturialueelle mentäessä juna-aseman porteilla. Garrafin juna-asemalla ei ole portteja, mutta lippu tulee silti leimata ennen junaan nousua juna-aseman lippuautomaattien vieressä olevassa laitteessa.
  • Huom. Garraf on kylä, joka kuuluu hallinnollisesti Sitgesin kaupunkiin. Älä kuitenkaan hämäänny, jos joku puhuu Garrafista, mutta tarkoittaakin jotakin muuta tämän alueen kaupungeista: koko rannikkoalue, viereiset kaupungit kuten Sitges ja Vilanova i la Geltrú mukaan lukien, kantaa nimittäin nimeä Garraf.

Piditkö postauksesta? Haluatko pysyä ajantasalla myös tulevista jutuista? Tule seuraamaan It Happens in Barcelona -blogin Facebook-sivua ja Instagramia.


4 Comments

  • Mirka

    Mukavalta paikalta näyttää. Jos ois ollu yhtään pidempään Barcelonassa tai jos sinne päätyy tässä vielä uudestaan, niin olis kyllä kiva astua kaupungin ytimen ulkopuolelle. Olis kiva tutustua kaupungin ympäristössä tällaisiin muihin vähän rauhallisempiin paikkoihin, kun on selannut läpi kaikki perus turistikohteet… 🙂

    • Jenni

      Jeps, totta kai sitä aina eka haluaa tutustua Barcelonaan ja turha lähteä kovin kauas, jos ei kovin kauan viivy kaupungissa. Mut etenkin jos on jo kaupungin suurin piirtein nähnyt, niin kylLä ehdottomasti suosittelen Barcelonan lähiseutuja. Niistä puhutaan aika vähän, mut siellä on joukossa ihan uskomattomia helmiä, joihin pääsee vieläpä suhteellisen vaivattomasti! Ens kerralla sitten 😉

    • Jenni

      Heippa! Joo, Garrafin juna-asemalla oli lippuautomaatti siinä ulkona. Itse kyllä ostin meno-paluun valmiiksi, mut näin muita, jotka osti lippuja siitä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.