Palau Güell – Gaudín tuntematon “kummitustalo”

Barcelonan keskustassa sijaitsevan Raval-naapuruston kujat ovat rähjäisiä. Huomaan pitäväni laukustani kiinni tiukemmin kuin missään muualla. Kalteri-ikkunat katutasossa eivät herätä enää huomiota, sillä niitä on kaikkialla. 

Nou de la Rambla -katua pitkin kulkiessa meinaamme jo mennä ohi: Palau Güell -palatsin ulkoseinän kolkko tyyli naamioituu hyvin kadun muuhun tunnelmaan. Rakennuksen yksityiskohtien määrää on kuitenkin huomattava. Nostaessani katseeni ylös tajuan, ettei tämä ole ihan mikä tahansa Ravalin rakennus. Tämä keskellä rähjäisintä Barcelonaa lymyilevä Palau Güell -palatsi on yksi Antoni Gaudín tuntemattomimpia rakennuksia. 

Avokätinen liikemies Güell ja hullu arkkitehti Gaudí

“Hei, olen vähän aatellut, että se tyyppi, jonka työhön tutustuin Pariisissa, vois suunnitella tän meidän tulevan talon. Vähän metallia, puuta, kiveä, lasia… jänniä yksityiskohtia ja hulppeita muotoja. Siitä tulee upea, tykkäät ihan varmasti!” 

En tiedä, kertoiko rikas barcelonalainen liikemies Eusebi Güell näin vaimolleen perheen tulevasta asuintalosta, Palau Güellista. Näin se kuitenkin olisi voinut mennä.

Vuonna 1878 liikemies Güell oli törmännyt Pariisin Maailmannäyttelyssä esillä olleeseen arkkitehti Antoni Gaudín lasivitriiniin. Vitriini oli suunniteltu barcelonalaisen käsinekauppiaan tuotteiden esille panoa varten. Güell ihastui nuoren arkkitehdin työhön niin, että etsi tämän käsiinsä. 

Güell ja Gaudí ystävystyivät ja aloittivat vuosikymmeniä kestäneen yhteistyön. Sen aikana Güell pyysi Gaudía suunnittelemaan useita ennenkuulumattomia arkkitehtitöitä, joita hän rahoitti avokätisesti. Yksi Gaudín ensimmäisistä suurista töistä oli tämä Güellin perheelle rakennettu palatsi, Palau Güell, johon päätimme tutustua siskoni vieraillessa Barcelonassa.

Palau Güell – kummituslinna vai palatsi?

Astumme porteista sisään rakennukseen, joka ei vaikuta palatsilta. Sekalainen sakki tyylejä, joissa yhdistyvät metalliset kalterit, kiviseinät ja ikkunoiden läpi suodattuvat valot, mutta enimmäkseen varjot, tekevät paikasta pelottavalla tavalla kauniin.

Mieleeni iskostuneet värikkäät Gaudí-mosaiikit saavat kyytiä: tämä onkin hieman tummempi puoli Gaudísta.

Vuosina 1886-1890 rakennetun palatsin sijainti Ravalin kujilla oli jo sen rakennusaikana, mutta on edelleenkin erikoinen: Raval on nimittäin aina ollut yksi Barcelonan köyhimmistä ja nuhjuisimmista alueista. Sen ympärillä pyörii prostituutiota ja 1800-luvun lopussa alue oli tunnettu kabareepaikoistaan. Tuona aikana yläluokka rakensi talonsa mieluummin Barcelonan Santsiin.

Güell päätti rakennuttaa talonsa Ravalille luultavasti siksi, että hänen isänsä talo sijaitsi aivan vieressä, La Ramblalla. Palau Güellistä kulkeekin yhdyskäytävä La Ramblan taloon.

Palatsin katukerroksessa on vieraiden sisäänkäynti palatsiin sekä hevosvaunujen säilytysosa. Vaunujen säilytys sisätiloissa oli erityisen tärkeää, jottei arvovaltaisten vieraiden tarvitsisi nousta vaunuihin kadulla. 

Ennen kuin aloitamme kierroksen nousten kerros kerrokselta palatsissa ylöspäin, piipahdamme kellarikerroksessa. Alakerran tunnelimainen tila muistuttaa viinikellaria. Saamme kuitenkin selville, että se on aikoinaan ollut tila hevosille ja muille eläimille.

Sitten lähdemme nousemaan palatsiin, kuin Güellin perheen vieraat konsanaan. Alakerran pahimmat kummitustalotunnelmat helpottavat portaikossa. Punainen matto tuo jo oikeaa palatsitunnelmaa!

Kuljemme läpi Güellin toimistohuoneen jatkaen ylempiin kerroksiin. Valoisalta tuntuvat tilat hämäävät, sillä kuvien ottaminen osoittautuu yllättävän haasteelliseksi. Gaudí on selkeästi halunnut leikitellä valoilla ja varjoilla, jotka ovat tärkeä osa palatsin tunnelmaa.

Sisäänkäyntikerroksen suhteellisen simppeli mustavalkoisuus jää kauas taakse yläkerran tiloihin astuessa. Palau Güellin ensimmäinen kerros on ollut perheen sosiaalisten tapahtumien näyttämö, josta kielii eri tilojen käyttötarkoitukset: on pianohuonetta, tupakointitilaa, ruokasalia ja muita seurustelutiloja. Tilaa tilan perään. Niin paljon pieniä tiloja, että vierailijan on vaikea saada kiinni palatsin rakenteesta. Missä ovat ne selkeät käytävät, jotka lopulta johdattelevat valtavaan juhlasaliin?

Sitten se löytyy: kuin universumin keskipiste, korkeuksiin kurottava satumainen pääsali. Salin hulppeat yksityiskohdat ja erikoiset materiaalivalinnat sokaisevat meidät hetkeksi. Pian kuitekin huomaamme, että sali on oikeastaan todella pieni. Ei täällä kovin suuria pippaloita herrasväki ole voinut järjestää. Gaudín suurenmoinen arkkitehdin silmä kulminoituukin palatsin keskisalissa:

”Jos ei kerta ole tilaa tehdä leveää salia, tehdään siitä sitten korkea”, hän on varmasti pohtinut.

Toisen kerroksen tilat ovat selkeästi perinteisempiä. Siellä sijaitsivat perheen yksityiset tilat, kuten makuuhuoneet, kylpytilat sekä palvelusväen huoneet. Ikkunoita on kaikkialla, jotta yläkerran huoneista on pystynyt seuraamaan alakerran tapahtumia.

Valitettavasti huoneet ovat aika tyhjiä, eikä vierailija pääse arvailemaan Güellin perheen yksityiselämään tarkemmin. Joitakin huonekaluja on säilynyt tai tuotu perheen edellisestä palatsista (Palau Fonollar). Jotkin huonekalut ovat keräilyharvinaisuuksia samoilta vuosilta, mutta muista palatseista.

Vierailu Gaudín rakennuksessa huipentuu Palau Güellin kattoterassille. Astuessamme ulkoilmaan oletan vastassa olevan vähintään lohikäärmeitä tai hirviökäsiä. Mutta oho! Talon katolla meitä tervehtivätkin tuttuakin tutummat, Gaudín tyylille uskolliset savupiiput. Ehkä jätkä keksi vasta katolle päästyään tämän uuden värikkään trencadís-laattatyylin, jota hän myöhemmin käytti muun muassa Park Güell -puistossa.

Güellin perhe asui palatsissa parikymmentä vuotta (1890-1910). Sitten perhe muutti asumaan Park Güelliin. Ehkä vain spekulointia, mutta kierroksen audiovisuaalisessa kertomuksessa kerrottiin, että Güellin vaimo ei luultavasti pitänyt erityisemmin tästä tummanpuhuvasta palatsista.

En toisaalta ihmettele: jos Gaudín oudon upea arkkitehtuuri kummastuttaa meitä nykypäivänä, on se tuolloin ollut sitäkin uudempaa, outoa ja ihmeellisempää – jopa pelottavaa.

Ja kukapa ei hieman epäröisi, jos oma mies pistää rahansa kummalliseen, tuntemattomaan taiteilijaan, joka on juuri ja juuri läpäissyt arkkitehtikoulun koulun johtajan saatesanoin:

”Aika näyttää, olemmeko antaneet todistuksen hullulle vai nerolle.”

Herra Güell taisi tietää vastauksen jo silloin.

---

Antoni Gaudín Palau Güell -palatsi

• Sisäänpääsyyn sisältyy todella hyvä audio-opas, jonka avulla kierroksesta saa enemmän irti.

• Palau Güell on vierailukohteena ihanan rauhallinen verrattuna Gaudín tunnetumpiin rakennuksiin.

• Huomaa, että sateisella ja tuulisella säällä kattoterassi saatetaan sulkea.

• Avoinna tiistaista sunnuntaihin (maanantaisin suljettu). Katso tarkemmat aikataulut.

• Perussisäänpääsy on 12 euroa (vuonna 2019). Tarkista mahdolliset alennukset (esimerkiksi opiskelijana, eläkeläisenä tai jos sinulla on paikallinen kirjastokortti).

---

Haluatko pysyä ajantasalla myös tulevista Barcelona-aiheisista jutuista? Tule seuraamaan It Happens in Barcelona -blogin Facebook-sivua ja Instagramia.