Istumme valtatiellä ruuhkassa. Pääsemme eteen päin etanavauhtia, mutta tämä on nyt kestettävä, muutakaan ei voi. Kello on kahdeksan illalla, kuvittelimme olevamme liikkeellä ajoissa. Niin taisi luulla moni muukin. Tie ruuhkautuu risteyksissä, joissa se haarautuu. Autoletka pitenee perässämme, kaikilla on mielessään sama suunta: rannalle on päästävä. Vain kohteena oleva kaupunki vaihtelee autossa istujien mukaan. Katson kadehtien vastaantulevien tyhjääkin tyhjempää kaistaa: jos haluaisit viettää juhannusta sisämaassa, pääsisi paljon helpommalla. Puolen tunnin matka lähikaupunki Mataróon taittuu puolessatoista tunnissa. Ehdimme kuitenkin juuri illallisaikaan. Onneksi kaverit ovat varanneet pöydän kulmabaarista, vaikka varausta tuskin olisi edes tarvinnut: kaupungin keskustassa sijaitsevassa tapasbaarissa olemme lähes ainoat asiakkaat. Kaikki todellakin ovat rannalla. Olen viettänyt monet juhannukset (tai paikallisittain Sant…